Kuopion tori ja keskusta
Kuopion keskustaksi nimitetään ruutukaava-aluetta ja varsinaiseksi liikekeskustaksi mielletään kauppatori ja sen lähikorttelit jotka muodostavat ydinkeskustan. Kauppatorin ympärillä oleva Kuopion kävelykeskusta onkin Suomen laajin kaupunkikeskustan kävelyalue yhdessä kaupungin omaleimaisen rännikatuverkoston kanssa. Keskusta rajoittuu Kallaveteen sataman ja Kuopionlahden suunnalla, Valkeisenlampeen lännessä sekä junarataan pohjoisessa.
Kuopion keskustan alue on kokenut paljon muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maankuulu ”mualiman napa” eli Kuopion kauppatori ympäristöineen koki suuren päivityksen vuosina 2010-2014 toriremontin yhteydessä. Samalla uudistui 120-vuotias jugend-tyylinen kauppahalli torin laidalla. Mittavan remontin valmistuttua Kuopion tori valittiinkin vuoden 2014 parhaaksi kaupunkikeskustaksi Suomessa.
Tori on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1818 ja kauppatoriksi sitä on kutsuttu vuodesta 1856 jolloin torikauppa siirtyi nykyisen Snellmaninpuiston paikalla sijainneelta Kustaantorilta. Tori onkin yhdessä Puijon Tornin kanssa asia, joka vieraspaikkakuntalaiselle tulee ensimmäisenä mieleen Kuopiosta. Junaradan viereen on noussut kolme uutta ja Kuopion mittakaavassa huomattavan korkeaa
Keskusta koostuu kuudesta osasta
Suurin osa mieltää keskustan omaksi kaupunginosaksi mutta varsinaisesti se koostuu kuudesta eri kaupunginosasta. Kuopion keskusta-alueen muodostavat Väinölänniemen, Vahtivuoren, Maljalahden, Multimäen, Kuopionlahden ja Hatsalan kaupunginosat. Keskusta on yhtenäistä kerrostaloaluetta, joten näitä alueita on Väinölänniemeä lukuun ottamatta hankala erottaa toisistaan.
Keskustan talokanta koostuu siis pääosin kerrostaloista. Iso osa taloista on 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja taloja joihin tehdään parhaillaan isompia peruskorjauksia. 2000-luvulla keskustan alueella on rakennettu paljon uudistuotantoa ja kaupunkirakennetta on pyritty tiivistämään. Samalla myös moni vanha rakennus on joutunut väistymään uuden tieltä.
Vanhimmat olemassa olevat asunnot Kuopion keskustassa ovat 1900-luvun vaihteesta joihin kuuluu niin puurivitaloja kuin jyhkeitä kivirakenteisia kerrostaloja. Tämän ikäiset rakennukset ovat nähneet jo monta vuosikymmentä ja niitä on korjattu vuosien varrella. Myös alkuperäinen käyttötarkoitus on voinut muuttua useammankin kerran.
Osaan näistä rakennuksista on tehty kerralla iso peruskorjaus jossa tekniikka kokonaisuudessaan on päivitetty nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Vanhoja perinteikkäitä rakennuksia kuten Gustaf Raninin Wanha Mylly satamassa, Konttisen liiketalo Tuomiokirkon kupeessa sekä viimeisimpänä vanha lääninlääkärin sairaalarakennus Valkeisenlammen vieressä on saneerattu nykypäivään ja otettu asuinkäyttöön.
Ketä keskustassa asuu?
Asunnot keskustassa ovat pääosin kerrostaloissa. Keskustan alueella on paljon senioritalouksia, mutta toisaalta alueella asuu paljon nuoria opiskelijoita sekä työssäkäyvien sinkkutalouksia. Vaikka kaupunki laajenee, on keskusta luonnollisesti kaupungin suosituimpia asuinalueita. Vuonna 2022 keskustan postinumeroalueilla 70100 ja 70110 tehtiin SKVL hintaseurantapalvelun mukaan n. 450 asuntokauppaa. Uudisrakentaminen on tuonut myös vuokramarkkinoille paljon uusia laadukkaita vuokra-asuntoja. Uusien asuinkerrostalojen myötä keskustan asukasluku on noussut viime vuosina.